Skip to main content

Qulimiguulimmik kisitsisoqareersoq: Umimmanniarneq februaarip 15-ani ammassaaq

Piniartunut nutaarsiassaq nuannersoq. Piniartut maanna sullisitik ateriarlugit aallaasitillu tigoriarlugit Kangerlussuup eqqaani umimmanniarsinnaalerput.

Kukkunersiuisut aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut pillugu: Nunap karsianut aningaasat ikinnerusut

Kalaallit Nunaanni Kukkunersiuisut isumaqarput Naalakkersuisut aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutaat piffissami sivikitsumi aammali siunissami ungasissumi Nunatta Karsianut toqqaannartumik isertitaarutsitsissasoq.

Ukiut qulit ingerlaneranni umimmaat 19-it qassinngorsimappat?

Kommune Kujalleq Nanortallip eqqaani umimmannik kisitsiniarpoq piniartoqarsinnaanersoq paasiniarlugu.

Tapertaralugu aalisartartut: – Atugassarititaasut pitsaanerulernissaat piumasaraarput

Tapertaralugu aalisartartunut saarulliit pisassiissutit 1.500 tonsinut qaffanneqaraluartut tunitsiveqarnikkut inerisaasoqanngippat atugassarititaasut pitsaanerulernavianngitsut, Nuummi tapertaralugu aalisartartut peqatigiiffiat kattuffillu isumaqarput.

Eqqartuussissuserisut peqatigiiffiat: Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut ernumanartoq

Inatsisit tunngavigalugit isumannaatsuunissaq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutaat pisassiissutit agguataarneqarnerannut tunngatillugu ernumanartorujussuuvoq. Tamannalu inuiaqatigiinnut annertuumik kingunerlussaaq, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussissuserisut Peqatigiiffiat oqarpoq.

Tasiilami aalisakkanut suliffissuassaq: Tunisassiorluni aallartissaaq aasap qaangiukkiartornerani

Nivariaqqaarneq pereerpoq, sanaartornerlu aallartissinnaanngorpoq. Royal Greenland-imit naatsorsuutigineqarpoq suliffissuaq nutaaq 2024-ip aasaanerata naajartornerani tunitsivittut tunisassiorfittullu aallartissasoq.

Tuttut pisareriarlugit qimaannakkat: Piniarneq ingerlaannartumik unitsinneqartoq

Namminersorlutik Oqartussat Nuussuup qeqertaasaani ukiuunerani tuttunniarneq ingerlaannartumik unitsikkallarpaat, qeqertaasami tuttut pisarineqartut quttoraaginnarlugit qimanneqartarnerat paasineqarmat.

Raajarniarneq MSC-imik meqqilerneqaqqittoq

Kitaani raajarniartarneq pingasoriarluni MSC-mik, piujuartitsisumik aalisarnermut allagartamik, allagartartaaqqippoq.

Nivariaqqaarneq: Tasiilami aalisakkanik suliffissuassaq sanaartorlugu aallartinneqarpoq

Royal Greenland, suliffissuassamik sanaartortitsisuusoq piffissami sivitsulersumi utaqqiisaasumik aaqqiissuteqartarpoq. Maannali suliffissuassaq sanaartorlugu aallartinneqartussanngorpoq. Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede, aningaasaqarnermut akileraartarnermullu Naalakkersuisoq, Erik Jensen aammalu Royal Greenlandip siulersuisuisa siulittaasuat Maliina Abelsen nivariaqqaarnermi peqataapput.

Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni QAK siulittaasunngorpoq

Mikkili Skourup QAK-meersoq (Qalerualinniat Aalisagarniallu Kattuffiat), Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasunngorpoq.

Aalisarnermut inatsit: Atorunnaarsitsinissamik kalerriuteqarneq akuersaarneqarsinnaanngilaq

Aalisarnermut inatsisissamut nutaamut siunnersuutigineqarpoq akuersissutit piffissaligaanngitsut ”piffissaqarluarluni kalerriutiginninnikkut” atorunnaarsinneqarsinnaassasut, aalisarnermut naalakkersuisoqarfiup tamanna ukiuni qulini atuuttussatut aalajangersimavaa. Tamannali sivikippallaarpoq, tusarniaanermi akissummi allaqqavoq.

Kujataani umiatsiaararsortut Danmark neqinik pilersussagaat

Innovation South Greenlandip Naalakkersuisullu suliniuteqarnerisut Kujataani aalisartut piniartullu Danmarkimi Kalaallit Illuinut neqinik tuniniaasalernissaat aqqutissiuunneqarpoq.